Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Höga Kusten 2010 retkikunta, Härnösandista riippusillan kautta Häggvikiin

  • Kuva 1. Härnösandin satamassa keskellä kaupunkia retkikunnan kaikki 5 Colin Archer venettä vierekkäin. Oikealla näkyy hotelli ja lähellä rantaa infokioski.
    Kuva 1. Härnösandin satamassa keskellä kaupunkia retkikunnan kaikki 5 Colin Archer venettä vierekkäin. Oikealla näkyy hotelli ja lähellä rantaa infokioski.
  • Kuva 2. Purjeveneitä Härnösandin satamassa.
    Kuva 2. Purjeveneitä Härnösandin satamassa.
  • Kuva 3. Rantalaituri Härnösandin satamassa.
    Kuva 3. Rantalaituri Härnösandin satamassa.
  • Kuva 4. Raatihuone vuodelta 1791 on vasemmalla ja kaupungin keskellä oleva suojaisa lahti suihkulähteineen. Taustalla näkyy Vårdkasen vuori, jossa talvella on mahdollisuus vaikka lasketteluun ja hiihtoon.
    Kuva 4. Raatihuone vuodelta 1791 on vasemmalla ja kaupungin keskellä oleva suojaisa lahti suihkulähteineen. Taustalla näkyy Vårdkasen vuori, jossa talvella on mahdollisuus vaikka lasketteluun ja hiihtoon.
  • Kuva 5. Lentävän kumiveneen voi nähdä ainakin Ruotsissa ja tämä lentävä härveli
tuli vastaan vähän ennen Höga Kustenin kuuluisaa riippusiltaa.
    Kuva 5. Lentävän kumiveneen voi nähdä ainakin Ruotsissa ja tämä lentävä härveli tuli vastaan vähän ennen Höga Kustenin kuuluisaa riippusiltaa.
  • Kuva 6. Höga Kusten riippusilta ja ensimmäinen venekunta on jo hyvin lähellä siltaa.
Taustalla näkyy sillan takana valkoiseksi värjäytynyt merimetsosaari.
    Kuva 6. Höga Kusten riippusilta ja ensimmäinen venekunta on jo hyvin lähellä siltaa. Taustalla näkyy sillan takana valkoiseksi värjäytynyt merimetsosaari.
  • Kuva 7. Höga Kusten riippusillalla näkyy muutamia asuntovaunuja ja rekka-auto,
joiden avulla suurikokoisen sillan mittasuhteet hahmottuvat. Veneretkikunnan 4
venettä näkyvät etualalla. Oikealla näkyy valomajakka.
    Kuva 7. Höga Kusten riippusillalla näkyy muutamia asuntovaunuja ja rekka-auto, joiden avulla suurikokoisen sillan mittasuhteet hahmottuvat. Veneretkikunnan 4 venettä näkyvät etualalla. Oikealla näkyy valomajakka.
  • Kuva 8. Riippusillan alapuolella.
    Kuva 8. Riippusillan alapuolella.
  • Kuva 9. Rannalla oleva rakennus lähellä riippusiltaa.
    Kuva 9. Rannalla oleva rakennus lähellä riippusiltaa.
  • Kuva 10. Lähestytään Häggvikin suojasatamaa.
    Kuva 10. Lähestytään Häggvikin suojasatamaa.
  • Kuva 11. Rantamaisemaa lähestyttäessä Häggvikin satamaa.
    Kuva 11. Rantamaisemaa lähestyttäessä Häggvikin satamaa.
  • Kuva 12. Kivikkoista jyrkkää rinnettä lähellä Häggvikin satamaa.
    Kuva 12. Kivikkoista jyrkkää rinnettä lähellä Häggvikin satamaa.
  • Kuva 13. s/y Irmeli II saapumassa ensimmäiseen kapeaan salmeen ennen Häggvikin
kyläsatamaa. Taustalla näkyy alueelle tyypillisiä rantavajoja ja asuinrakennuksia.
    Kuva 13. s/y Irmeli II saapumassa ensimmäiseen kapeaan salmeen ennen Häggvikin kyläsatamaa. Taustalla näkyy alueelle tyypillisiä rantavajoja ja asuinrakennuksia.
  • Kuva 14. Kapeasta portista mennään läpi.
    Kuva 14. Kapeasta portista mennään läpi.
  • Kuva 15. Häggvikin ensimmäinen merenlahti, johon tullaan kapeasta salmesta. Häggvikin satamaan pitää mennä vielä toisesta salmesta läpi kuvan oikeassa reunassa.
    Kuva 15. Häggvikin ensimmäinen merenlahti, johon tullaan kapeasta salmesta. Häggvikin satamaan pitää mennä vielä toisesta salmesta läpi kuvan oikeassa reunassa.
  • Kuva 16. Häggvikin korkeiden mäkien suojaama satama läheiseltä näköalavuorelta
nähtynä. Veneretkikunnan veneet ovat laiturilla vierekkäin. Satamakonttori ja keittiö,
ruokailutila ja vuokrasauna ovat laiturin oikeassa reunassa.
    Kuva 16. Häggvikin korkeiden mäkien suojaama satama läheiseltä näköalavuorelta nähtynä. Veneretkikunnan veneet ovat laiturilla vierekkäin. Satamakonttori ja keittiö, ruokailutila ja vuokrasauna ovat laiturin oikeassa reunassa.
  • Kuva 17. Kaikki Colin Archer veneet vierekkäin suojaisassa Häggvikin
vierasvenelaiturissa..
    Kuva 17. Kaikki Colin Archer veneet vierekkäin suojaisassa Häggvikin vierasvenelaiturissa..
  • Kuva 18. Höga Kustenin alueelle tyypillistä näkymää, jossa jyrkkärinteiset kalliot
nousevat merestä suoraan ylös. Tuulivoimalaitoksia alueella isojen mäkien päällä on
useita kymmeniä ja ne sopivat yllättävän hyvin maisemaan.
    Kuva 18. Höga Kustenin alueelle tyypillistä näkymää, jossa jyrkkärinteiset kalliot nousevat merestä suoraan ylös. Tuulivoimalaitoksia alueella isojen mäkien päällä on useita kymmeniä ja ne sopivat yllättävän hyvin maisemaan.

 

Höga Kusten 2010 retkikunta, Härnösandista riippusillan kautta Häggvikiin

 Yli 30 tuntia kestäneen Pohjanlahden ylityksen jälkeen venekunnat saapuivat Härnösandin kaupungin keskustassa olevaan satamaan ja koko porukan viimeisenä laituriin kiinnittyi meidän s/y Tiina II Spirito del Mare veneemme. Kova sivutuuli osui kapeaan salmeen ja onnistuimme saamaan pienellä vauhdin lisäyksellä veneemme tyhjään koloon kahden Colin Archer veneen välissä.

Vierasvenesataman vieressä oli hotelli, jonka yleiset tilat kuten suihku ja WC olivat veneilijöiden käytössä pientä maksua vastaan. Ravintola oli sillan kupeessa, johon paikalliset asukkaat näyttivät illalla kokoontuvan. Härnösand on kunta Höga Kusten alueen eteläosassa ja asukkaita on noin 25 000. Härnosand on Länsi-Norlannin läänin hallintokeskus sekä merkittävä koulu- ja varuskuntakaupunki. Kaupungissa on syvä- ja öljysatama. Kaupungin nähtävyyksiä ovat lisäksi erinomaisen hienossa kunnossa oleva raatihuone (v. 1791), tuomiokirkko (v. 1843), lääninmuseo Murberget ja Västanån ruukki. Luontokohteita ovat Västanån noin 90 metriä korkea vesiputous ja Vårdkasen vuori.

Seuraavana aamuna 6.7.2010 matka jatkui Härnösandista noi 25 meripeninkulman päässä olevaan Häggvikin satamaan (62.54,6N ja 18.17,4E). Matkalla kohtasimme Höga Kustenin noin 40 metriä meren pinnan yläpuolella olevan ja 1800 m pitkän riippusillan. Ennen siltaa meitä vastaan ei tullut lentävä hollantilainen vaan ihan oikea lentävä kumivene, joita voi nähdä näköjään Ruotsissa. Höga Kusten silta (ruots. Högakustenbron) on Ångermanjoen ylittävä ja Kramforsin sekä Härnösandin kunnat yhdistävä silta. Silta on Tanskan Ison-Beltin sillan jälkeen Skandinavian toiseksi pisin riippusilta. Jänneväli on 1210 metriä ja pilarit ts. pyloonitornit kohoavat jopa 180 metrin korkeuteen meren pinnalta. Riippusilta rakennettiin vuosina 1993–1997 Eurooppa 4 tielle joen ylityksen kohdalle.

Seuraavaan kohteeseemme Häggvikin vierassatamaan saavuttiin hyvin merkittyä väylää pitkin kahden kapean salmen läpi ja lopulta olimme suojaisassa vuorten ja mäkien ympäröimässä lahden pohjukassa kaikilta tuulilta suojassa ns. ”herran kukkarossa”. Vierasvenesataman palvelut olivat ruotsalaista tyyliä: WC, suihku (toimivat kolikoilla) ja keittiö. Keittiötilassa oli mahdollisuus keittää sähköhellalla, tiskata tiskikoneella ja ruokailla isojen pöytien äärellä, sekä säilyttää ruokatavaroita jääkaapissa. Satamamaksut laitettiin kirjekuoressa yhdessä veneen tietojen kanssa laiturilla olevaan postilaatikkoon. Varsinaista henkilökuntaa ei vierasvenesatamassa ollut vaan itsepalveluperiaate.

Kävelymatkan päässä satamasta sijaitsee tunnettu Mannaminne-museoalue, jossa on noin 40 rakennusta erilaisin eurooppalaisin teemoin. Häggvikin lähellä sijaitsee 60 metriä syvä ja 200 metriä pitkä Slåtterdalsskrevan rotko, jonka yläpuoliselta näköalapaikalta on mahtavat näkymät merelle ja saaristoon.

Höga Kustenin alueelle tyypillistä maisemaa ovat jyrkkärinteiset merestä nousevat kalliot. Matalimmilla rannoilla esiintyy eri korkuisilla tasoilla merestä nousevia kivikkopeltoja. Molemmissa tapauksissa muutaman kymmenen metrin päässä rannasta syväystä on jopa 40 – 50 metriä. Saarien väleissä ja avoimella vesialueella ei ole juuri karikoita ja matalia kohtia. Vesi on kristallin kirkasta ja läpinäkyvyys on jopa 10 – 15 metriä. Vesi on kylmää ja keskellä kesää vain noin 14 – 15 celsiusastetta. Runsaasti eri kokoista kalaa ja kalaparvia näkyi joka puolella. Veneiden merivedenottokanaviinkin kaloja tunkeutui. Yhdessä veneessä vessanpönttöön ilmestyi eläviä pikkukaloja, jotka siirrettiin takaisin mereen, jotta eivät joutuneet septitankkiin.

Eräs ruotsalainen veneilijä kertoi laittaneensa kaksi verkkoa veteen ja verkot olivat täynnä isokokoisia ahvenia ja muuta kalaa. Kaloja hän oli tyrkyttänyt satamassa kaikille halukkaille, kun oma jääkappi oli jo täynnä. Alueella saa vapaasti kalastaa verkoilla ruokakalaa omaan käyttöön. Purjeveneellä liikuttaessa voi mennä aika lähelle rantaviivaa ja joissain kohti pitää varoa ettei maston huippu osu rantapuihin tai kalliojyrkänteeseen kallistuksien yhteydessä.

Seuraavassa osassa aiheena ovat Häggvik, Mannaminne museo, Bönhamn ja Högbondenin kiinnostava majakkasaari. Bönhamn sijaitsee noin 11 meripeninkulmaa pohjoiseen Häggvikin satamasta.

http://www.karivierinen.fi/Hoga-Kusten-2010/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset