Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Höga Kusten 2010 retkikunta Häggvikistä Bönnhamniin ja Högbonden majakka

  • Kuva 1. Häggvikin Mannaminne museossa on erinomainen teemanäyttely Carl von Linnen työstä ja hänen opiskelijoiden retkistä eri puolilla maailmaa 1700 luvulla. Suuri yllätys kaikille oli hänen tutkimustyöhönsä liittyvät laajat luonto- ja meriretket ympäri maailmaa jo niinkin aikaisin kuin 1700 luvulla.
    Kuva 1. Häggvikin Mannaminne museossa on erinomainen teemanäyttely Carl von Linnen työstä ja hänen opiskelijoiden retkistä eri puolilla maailmaa 1700 luvulla. Suuri yllätys kaikille oli hänen tutkimustyöhönsä liittyvät laajat luonto- ja meriretket ympäri maailmaa jo niinkin aikaisin kuin 1700 luvulla.
  • Kuva 2. Matkalla Mannaminne museoalueelle törmättiin kukkaketoon.
    Kuva 2. Matkalla Mannaminne museoalueelle törmättiin kukkaketoon.
  • Kuva 3. Pienikokoinen museohöyrylaiva rannassa.
    Kuva 3. Pienikokoinen museohöyrylaiva rannassa.
  • Kuva 4: Museohöyrylaiva.
    Kuva 4: Museohöyrylaiva.
  • Kuva 5. Museoalueen kartta.
    Kuva 5. Museoalueen kartta.
  • Kuva 7. Laivan muotoon rakennettu talo museoalueella.
    Kuva 7. Laivan muotoon rakennettu talo museoalueella.
  • Kuva 8. Rautalaiva Lugnvik Mannaminnen museoalueella. Laivaan oli myös
mahdollista nousta sisälle tikkaiden avulla.
    Kuva 8. Rautalaiva Lugnvik Mannaminnen museoalueella. Laivaan oli myös mahdollista nousta sisälle tikkaiden avulla.
  • Kuva 9. Kapeasta salmesta ulkomerelle mentiin jonossa.
    Kuva 9. Kapeasta salmesta ulkomerelle mentiin jonossa.
  • Kuva 10. Eskadeeri matkalla ulos Häggvikin satamasta kohti Bönhamnin satamaa ja
jyrkkäpiirteistä Högbondenin majakkasaarta. Mukaan liittyi alkumatkasta
seuraksemme muutama liiankin uteliaan tuntuinen ruotsalainen purjevenekunta.
Ulapalla heidän reittinsä suuntautui kyllä sitten eri suuntaan kuin Bönhamniin.
    Kuva 10. Eskadeeri matkalla ulos Häggvikin satamasta kohti Bönhamnin satamaa ja jyrkkäpiirteistä Högbondenin majakkasaarta. Mukaan liittyi alkumatkasta seuraksemme muutama liiankin uteliaan tuntuinen ruotsalainen purjevenekunta. Ulapalla heidän reittinsä suuntautui kyllä sitten eri suuntaan kuin Bönhamniin.
  • Kuva 11. Bönnhamnin sataman rakennuksia.
    Kuva 11. Bönnhamnin sataman rakennuksia.
  • Kuva 12. Bönhamnin vanhassa kyläsatamassa olimme taas kaikki viisi + yksi venettä
vierekkäin. Mukaan täällä ryhmäämme liittyi myös Oulusta lähtenyt venekunta neljän
hengen miehistöineen. Taustalla vasemmalla näkyy laituri, josta yhteysaluksella
siirryimme Högbondenin majakkasaarelle.
    Kuva 12. Bönhamnin vanhassa kyläsatamassa olimme taas kaikki viisi + yksi venettä vierekkäin. Mukaan täällä ryhmäämme liittyi myös Oulusta lähtenyt venekunta neljän hengen miehistöineen. Taustalla vasemmalla näkyy laituri, josta yhteysaluksella siirryimme Högbondenin majakkasaarelle.
  • Kuva 13. Bönnhamnin satamassa kaikki sulassa sovussa.
    Kuva 13. Bönnhamnin satamassa kaikki sulassa sovussa.
  • Kuva 14. Bönhamnin satamassa puodin varastohuoneessa oli pakastettua siikaa
sulamassa seuraavan aamun savustusta varten. Seuraavana aamuna pakkasimme
kalastajalta ostettua suussa sulavaa savusiikaa mukaan matkaevääksi paperikääröjen
sisälle.
    Kuva 14. Bönhamnin satamassa puodin varastohuoneessa oli pakastettua siikaa sulamassa seuraavan aamun savustusta varten. Seuraavana aamuna pakkasimme kalastajalta ostettua suussa sulavaa savusiikaa mukaan matkaevääksi paperikääröjen sisälle.
  • Kuva 15. Högbondenin jyrkkäpiirteinen saari näkyy taustalla.
    Kuva 15. Högbondenin jyrkkäpiirteinen saari näkyy taustalla.
  • Kuva 16. Högbondenin majakkasaaren huipulla on majakkarakennus ja taustalla itse
valomajakka.
    Kuva 16. Högbondenin majakkasaaren huipulla on majakkarakennus ja taustalla itse valomajakka.
  • Kuva 17. Högbondenn majakka.
    Kuva 17. Högbondenn majakka.
  • Kuva 18. Majakkasaaren eteläpuolella sijaitseva niemenkärki.
    Kuva 18. Majakkasaaren eteläpuolella sijaitseva niemenkärki.
  • Kuva 19. Högbondenin majakkasaaren huipulle nousevalta retkipolulta taltioitu
näkymä etelään. Ikikuusten naavakasvusto oli tiheää ja kertoo erittäin puhtaasta
ilmasta alueella. Tätä naavaa on nykyään vaikeaa löytää jopa Suomen lapin erämaista.
    Kuva 19. Högbondenin majakkasaaren huipulle nousevalta retkipolulta taltioitu näkymä etelään. Ikikuusten naavakasvusto oli tiheää ja kertoo erittäin puhtaasta ilmasta alueella. Tätä naavaa on nykyään vaikeaa löytää jopa Suomen lapin erämaista.
  • Kuva 20. Ilta-auringon valaisemaa jyrkkää kalliorinnettä Högbondenin rannalla
Bönhamnin satamasta kuvattuna. Tavarahissirakenteet näkyvät oikealla rinteessä.
    Kuva 20. Ilta-auringon valaisemaa jyrkkää kalliorinnettä Högbondenin rannalla Bönhamnin satamasta kuvattuna. Tavarahissirakenteet näkyvät oikealla rinteessä.
  • Kuva 21. Högbondenin majakkasaari pohjoisesta kuvattuna. Majakkarakennukset
näkyvät ylhäällä vasemmalla. Jyrkät rannat erottuvat ja puuraja kulkee jyrkänteen
ylätasanteella. Pientä meriusvaa oli aamuisessa ilmassa. Saaren keskiosaltaan
halkaiseva rotko nousee ylös pohjoisrannasta kohti huippua ja jatkuen sitten
etelärannalle.
    Kuva 21. Högbondenin majakkasaari pohjoisesta kuvattuna. Majakkarakennukset näkyvät ylhäällä vasemmalla. Jyrkät rannat erottuvat ja puuraja kulkee jyrkänteen ylätasanteella. Pientä meriusvaa oli aamuisessa ilmassa. Saaren keskiosaltaan halkaiseva rotko nousee ylös pohjoisrannasta kohti huippua ja jatkuen sitten etelärannalle.

 

Höga Kusten 2010 retkikunta Häggvikistä Bönnhamnin vanhaan kalasatamaan ja Högbondenin jyrkkäpiirteinen majakkasaari 

Edellisessä osassa retkikunnan päätepisteenä oleva Häggvik oli erinomaisen suojainen satama ja auringon säteet saivat rannassa lämpötilan nousemaan hellelukemiin. Häggvik on ikivanha markkinapaikka ja aikaisemmin siellä valmistettiin myös hapansilakkaa aina vuoteen 2007 asti. Ainutlaatuinen Mannaminne museoalue oli noin 600 metrin kävelymatkan päässä satamasta ja jyrkän kalliorinteen juurella. Kalliorinteen yläpuolella sijaitsee Stortorget ja siellä kävimme jyrkkänousuista polkua pitkin kiipeämässä ja ihailemassa maisemia. Mannaminne on taiteilija Anders Åbergin ja hänen vaimonsa vuonna 1980 perustama ainutlaatuinen museoalue hienoine rakennuksineen (noin 40 rakennusta), taideteoksineen, teemanäyttelyineen ja museoesineineen.

Mannaminne museoalueella on erinomainen ruokapaikka ja siellä tarjoillaan myös Höga Kusten olutta sekä järjestetään juhlatilaisuuksia. Museoalueella on mahdollisuus seurata kesäisin myös erilaisia taide-, musiikki (jazz)- ja teatteriesityksiä. Norjalainen ikivanha kirkkorakennus (stavkyrkan ) vihittiin käyttöön vuonna 2000. Maatalousmuseossa löydät kaikenlaisia vanhoja työkoneita, joita maatiloilla, kalastajilla ja metsätöissä oli käytössä. Alueelta löytyy kokonainen kuivalle maalle nostettu rautalaiva Lungvik.

Matka jatkui seuraavana aamuna 7.7.2010 noin 11 meripeninkulman päähän Bönhamnin vanhaan kalastajasatamaan (62.52,9N 18.27,2E). Satama on kuvauksellisen kaunis ja punavalkoiset puurakennukset ranta-alueella olivat erinomaisessa kunnossa. Bönhamnin vanha kappeli on erityisen hyvin säilynyt ja rakennettu jo vuonna 1658. Bönhamn on heinäkuussa hyvin suosittu satama. Rannalla olevat punaiset rantavajat ovat muunneltu sisältä kesämökeiksi, mutta ulkopuolella vanha idylli ja saaristolaiskylän maisema on säilynyt hyvin.

Bönhamn on vanha 1500 luvulla alkunsa saanut kalastajasatama, missä aika näyttää pysähtyneen 1700 luvulle, mutta sieltä löytyy erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja ja myyntikojuja kahviloineen ja kirpputoreineen myös nykypäivän ihmisille. Vierasvenelaitureita on kolme, jotka kaikki ovat uudenkarheita ja hyvässä kunnossa. Maksu suoritetaan laatikkoon niin kuin monesti Ruotsissa on tapana. Sataman vierastalossa oli ilmaiset suihkut, keittiötilat sekä olohuone ja kaikki sisätilat sekä ympäristö olivat siistissä kunnossa. Rannalla oli ravintola, kirpputori, matkamuistomyymälä, uimaranta, grillipaikkoja, luontopolku ja ratsastustila.

Yhteysalukseen hypättiin Bönhamnissa ja sillä päästiin Högbondenin majakkasaarelle (62.52N 18.29E). Retkikuntaamme liittyi Bönhamnissa Oulusta tullut venekunta ja meitä oli nyt ryhmässämme 6 venettä. Majakan valo on noin 75 metriä meren pinnan yläpuolella ja se on tiettävästi toiseksi korkein majakka Ruotsissa. Korkean sijaintinsa vuoksi vuonna 1907 rakennetun majakan rakennustarpeet kuljetettiin vanhan ajan vaijerihissillä ylös. Vielä nykyäänkin tarvikkeita ylös kuljetetaan uudemmalla hiihtohissiä muistuttavalla tavarahissillä. 

Högbondenin ympäristössä 1800 luvulla yleisten haaksirikkojen vuoksi majakkaa tarvittiin alueelle. Matkustajalaiva Piteå haaksirikkoutui alueella kesällä 1902 ja noin 60 matkustajaa oli kyydissä, mutta kaikki pelastuivat. Majakkarakennuksessa ja pihapiirissä korkeimmalla kohtaa noin 60 metriä meren pinnan yläpuolella on hyvin suosittu pieni majatalo, matkamuistomyymälä, museo ja kahvila. Saarelle ajaa sama yhteysalus läheisistä vierasvenesatamista Bönhamnista ja Barstahamnista.

Saaren jyrkimmän osan halkaisee kasvillisuudeltaan erittäin luonnonkaunis reheväkasvustoinen kalliorotko. Rotkoa pitkin voi nousta pohjoispään rannasta sinne rakennetun kiipeilyreitin ja köyden avulla ja edetä saaren yli aina etelärannalle asti. Pohjoisrannassa oleva erittäin jyrkkä nousu rotkossa on turvallisempi nousta paikalla olevan köyden varassa ja paluumatkalla tulla takaperin alas.

http://www.karivierinen.fi/Hoga-Kusten-2010/

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.