Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Höga Kusten retkikunta Bönhamnista Norrfällsvikeniin ja Mjältön laguuni

  • Kuva 1. Kivikkomeren nousua väylän itäpuolella saavuttaessa Norrfällsviken satamaan. Meren ja kivikkomeren rajaviiva liikkuu meriveden korkeuden mukaan.
    Kuva 1. Kivikkomeren nousua väylän itäpuolella saavuttaessa Norrfällsviken satamaan. Meren ja kivikkomeren rajaviiva liikkuu meriveden korkeuden mukaan.
  • Kuva 2. Kivikkopellon keskellä rinteessä oli retkeilykatos ja nuotiopaikka.
    Kuva 2. Kivikkopellon keskellä rinteessä oli retkeilykatos ja nuotiopaikka.
  • Kuva 3. Rantakalliojyrkännettä Norrfällsviken sataman edustalla.
    Kuva 3. Rantakalliojyrkännettä Norrfällsviken sataman edustalla.
  • Kuva 4. Norrfällsviken vierasvenesataman etelärannalla sijaitsevia kuvankauniita
punavalkoisia rantataloja. Nämä vanhan kalastajasataman rakennukset toimivat
nykyään kesäasuntoina ja ovat erinomaisen hyvässä kunnossa.Ravintolakahvila Fiske Fänget, josta saa ostaa myös erilaisia kalatuotteita, näkyy vasemmassa reunassa.
    Kuva 4. Norrfällsviken vierasvenesataman etelärannalla sijaitsevia kuvankauniita punavalkoisia rantataloja. Nämä vanhan kalastajasataman rakennukset toimivat nykyään kesäasuntoina ja ovat erinomaisen hyvässä kunnossa.Ravintolakahvila Fiske Fänget, josta saa ostaa myös erilaisia kalatuotteita, näkyy vasemmassa reunassa.
  • Kuva 5. Norrfällsvikenin vanha idyllinen kalastajasatama, jossa talojen yläpuolella
näkyy kivikkopeltoa ja valkoiseksi maalattu pieni puukirkko vasemmalla.
    Kuva 5. Norrfällsvikenin vanha idyllinen kalastajasatama, jossa talojen yläpuolella näkyy kivikkopeltoa ja valkoiseksi maalattu pieni puukirkko vasemmalla.
  • Kuva 6. Näkymää kylän raitilta.
    Kuva 6. Näkymää kylän raitilta.
  • Kuva 7. Ravintolakahvila Fiske Fänget.
    Kuva 7. Ravintolakahvila Fiske Fänget.
  • Kuva 8. Kivikkopeltoa.
    Kuva 8. Kivikkopeltoa.
  • Kuva 9. Retkikunnan Colin Archer veneet vierekkäin asettautuneina aisojen
ympäröimänä illalla tyyntyneessä satamassa.
    Kuva 9. Retkikunnan Colin Archer veneet vierekkäin asettautuneina aisojen ympäröimänä illalla tyyntyneessä satamassa.
  • Kuva 10. Kukkaloistoa rantaniityllä.
    Kuva 10. Kukkaloistoa rantaniityllä.
  • Kuva 11. Mjältön saaressa Baggvikenin hiekkapohjaisessa laguunissa. Taustalla
näkyy kapea aukko avomerelle ja osoittaen kohti seuraavaa kohdetta Ulvön saarta.
    Kuva 11. Mjältön saaressa Baggvikenin hiekkapohjaisessa laguunissa. Taustalla näkyy kapea aukko avomerelle ja osoittaen kohti seuraavaa kohdetta Ulvön saarta.
  • Kuva 12. Mjältö ja taustalla Ulvön saari
    Kuva 12. Mjältö ja taustalla Ulvön saari
  • Kuva 13. Purjealus poistumassa Mjältöstä Baggvikenin hiekkapohjaisesta laguunista.
    Kuva 13. Purjealus poistumassa Mjältöstä Baggvikenin hiekkapohjaisesta laguunista.
  • Kuva 14. Kukkaloistoa Mjältön rantaniityllä.
    Kuva 14. Kukkaloistoa Mjältön rantaniityllä.
  • Kuva 15. Mjältön rannalla.
    Kuva 15. Mjältön rannalla.
  • Kuva 16. Mjältön saaren retkipoluilla törmäsi tällaisiin järeisiin useamman metrin
korkuisiin ja hyvin jyrkkäreunaisiin kivilohkareisiin.
    Kuva 16. Mjältön saaren retkipoluilla törmäsi tällaisiin järeisiin useamman metrin korkuisiin ja hyvin jyrkkäreunaisiin kivilohkareisiin.
  • Kuva 17. Mjälton huipulla 236 metriä meren pinnan yläpuolella on mahtavat
näkymät. Kuvassa näkyy alhaalla kalankasvatusaltaita, joita ollaan juuri kokemassa
paikalle tulleella aluksella.
    Kuva 17. Mjälton huipulla 236 metriä meren pinnan yläpuolella on mahtavat näkymät. Kuvassa näkyy alhaalla kalankasvatusaltaita, joita ollaan juuri kokemassa paikalle tulleella aluksella.
  • Kuva 18. Kalankasvatusaltaita Mjältö.
    Kuva 18. Kalankasvatusaltaita Mjältö.
  • Kuva 19. Mjältön saaren huipulla sijaitseva komea kivipaasi, johon ryhmämme toi
polkureittiä ylöspäin kivuttaessa mukanaan oman osuutensa.
    Kuva 19. Mjältön saaren huipulla sijaitseva komea kivipaasi, johon ryhmämme toi polkureittiä ylöspäin kivuttaessa mukanaan oman osuutensa.
  • Kuva 20. Mjältön saaren huipulta tultiin takaisin sujuvasti alamäkeä ja osa meistä
koukkasi laguunin länsipuolella olevan erämaajärven kautta. Tuntuma oli kuin
Suomen lapissa erämaajärvellä vaikka oltiin vasta Vaasan korkeudella Ruotsissa.
    Kuva 20. Mjältön saaren huipulta tultiin takaisin sujuvasti alamäkeä ja osa meistä koukkasi laguunin länsipuolella olevan erämaajärven kautta. Tuntuma oli kuin Suomen lapissa erämaajärvellä vaikka oltiin vasta Vaasan korkeudella Ruotsissa.
  • Kuva 21. Erämaajärvellä.
    Kuva 21. Erämaajärvellä.

 

Höga Kusten retkikunta Bönhamnista Norrfällsvikeniin ja Mjältön laguuni

Edellisessä osassa retkikunnan päätepisteenä olivat Bönhamn ja erikoisen jyrkkäpiirteinen majakkasaari Högbonden. Lähtö Bönhamnista tapahtui aikaisin aamulla 8.7.2010 ja seuraavana kohteena oli 6 merinpeninkulman päässä pohjoiseen oleva Norrfällsviken. Veneiden nokat suunnattiin ensiksi kohti avomerta tuulen ollessa heikkoa. Ennen uuteen suojaisaan satamaan saapumista kohtasimme vedestä hitaasti nousevat mahtavat kivikkomeret itärannalla ja toisaalta jyrkkä louhikkoinen kalliorinne nousi ylös länsirannalla.

Norrfällsvikenin vierasvenesatama oli aivan lahden pohjimmaisessa perukassa ja veneet asettautuivat aisojen väliin vierekkäin. Satamakonttori oli leirintäalueen portilla pienen ylämäkeen suuntautuvan kävelymatkan päässä. Leirintäalueella oli tyypillinen ruotsalainen leppoisa tunnelma ja hyvin suuri määrä asuntovaunuja ja –autoja telttakatoksineen vieri viereen leiriytyneenä.

Venesataman vastakkaisella puolella sijaitsi kuvankaunis punavalkoisin värein sonnustautunut rannassa kiinni oleva taloryhmä. Talojen takana kivikkopellolla sijaitsi vanha valkoiseksi maalattu puukirkko. Alueella oli aikoinaan ns. Gävlen kalastajien kylä ja kalastajasatama. Puurakennusten keskellä oleva kalastusmuseo kertoo esineiden ja vanhan kalastusaluksen muodossa tarinaa näistä ajoista.

Lahden pohjukassa lähellä laitureita kellui lautan päällä sauna, jossa oli mahdollista saunoa. Kahvilaravintola elintarvikekioskeineen mukavan kokoisella terassilla varustettuna oli satamapalveluina välittömässä läheisyydessä. Osa venekunnista kävi pyöräilemässä ja takaisin tullessaan olivat aika puhki ylä- ja alamäkiajosta. He vetäytyivät hyttiin joksikin aikaa lepäilemään, kunnes heidät sieltä herätettiin patikointireissulle.

Aamulla 9.7.2010 matka suuntautui Mjältön luonnonkauniin saaren laguunille (Baggviken) 7 meripeninkulmaa pohjoiseen. Menimme Mjältön saaren itäpuolelta kapeasta huomaamattomasta aukosta pienelle hiekkarantaiselle ja suojaisalle Baggvikenin lahdelle. Mjältön saaren itäpuolelta löytyy tämä tuulilta ja aalloilta  suojassa oleva luonnonkaunis laguuni. Lahdessa on 2 - 4 pienempää laituria ja tietysti ankkurointimahdollisuus hiekkapohjaisen lahden keskellä.

Poukama on hyvin suosittu ja siksi siellä yöpyviä purjehtijoita onkin aina muutamasta venekunnasta joskus jopa 50 venekuntaan. Laguunin rannoilta löytyy itsepalvelusauna ja grillipaikka, jossa on kirkas lähdevesi. Saunassa on kunnon puulämmitteinen kiuas ja erikoisuutena juokseva makeavesi, joka tulee paineella ylempänä olevasta luonnontilaisesta erämaajärvestä. Rannalta lähtee merkitty ja viitoitettu polku saaren sisäosiin ylös korkealle mäelle, johon ehdottomasti saarella kävijöiden on suunnattava. Mukaan kannattaa varata juotavaa, sillä polku on nousujohteinen koko matkan. Saaren itäosassa noin 100 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsee jyrkässä rinteessä suuri luola (Mjältö Grottan), jonka korkea kapea suuaukko on yli 10 metriä korkea. Tätä luolaa kutsutaan kirjallisuudessa kuninkaan luolaksi.

Saarella on Natura luonnonsuojelualue ja saaren keskellä kohoaa 236 m korkean mäen huippu. Mäen päältä on aivan huikeat näköalat koko Höga Kustenin alueelle. 

Huipulle kipuamiseen meni yli tunti. Korkeimmalla kohdalla on kivipaasi, johon kulkivat tuovat oman kivensä aina siellä käydessään. Jokainen meidänkin porukasta vei kiven mennessään ylös ja kasvattaen näin sinne kertynyttä yli 4 metriä korkeaa muhkeaa kivikasaa! Tämä on Höga Kustenin ja kaikilla Ruotsin saarilla korkein kohta.

Näköalapaikan pohjoispuolella suojaisalla lahdella oli isokokoiset kalankasvatusaltaat. Alastullessa paluumatkalla veneille kävimme pienellä laguunin länsipuolella olevalla erämaajärvellä ja maisemat olivat kuin tunturilapista. Veneelle tultuamme kävimme uimassa noin 16 asteisessa kirkkaassa vedessä ympärillä pyörivien kalaparvien keskellä. Seuraavassa osassa siirrytään Ulvön historialliseen satamapaikkaan ja luonnonkauniiseen Trysundan satamaan, jota jotkut kutsuvat Höga Kustenin helmeksi.

http://www.karivierinen.fi/Hoga-Kusten-2010/

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Luulen että jos purjevenetotuus kohtaa toistamiseen, pitää ottaa Höga Kusten kohteeksi. Edellisellä tuli seilattua ensin Tanskasta Suomeen ja sen jälkeen kesälomilla Ruotsia etelään Västervikiin asti. Norrtäljestä pohjoiseen jäi kokematta, kun vene piti kaupata pois.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset