Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Höga Kusten retkikunta Mjältöstä Ulvön saarelle ja edelleen Trysundaan

  • Kuva 1. Rantautuminen Ulvön saarelle. Ensimmäiset veneet laittoivat ankkurit liian aikaisin veteen ja eivät menneet pohjaan kun oli noin 50 m syvä vesi. Ankkuri piti pudottaa vasta lähempänä laituria.
    Kuva 1. Rantautuminen Ulvön saarelle. Ensimmäiset veneet laittoivat ankkurit liian aikaisin veteen ja eivät menneet pohjaan kun oli noin 50 m syvä vesi. Ankkuri piti pudottaa vasta lähempänä laituria.
  • Kuva 2. Ulvön kyläkaupan laituria.
    Kuva 2. Ulvön kyläkaupan laituria.
  • Kuva 3. Ulvö-alus ja kyläkauppa. Pitkä jono saaristossa matkailevia.
    Kuva 3. Ulvö-alus ja kyläkauppa. Pitkä jono saaristossa matkailevia.
  • Kuva 4. Ulvön 1600 luvulta peräisin olevan puukirkon sisällä oli ainutlaatuisia 1700 luvulta peräisin olevia ja erinomaisessa kunnossa olevia monivärimaalauksia.
    Kuva 4. Ulvön 1600 luvulta peräisin olevan puukirkon sisällä oli ainutlaatuisia 1700 luvulta peräisin olevia ja erinomaisessa kunnossa olevia monivärimaalauksia.
  • Kuva 5. Puukirkon seinämaalauksia.
    Kuva 5. Puukirkon seinämaalauksia.
  • Kuva 6. Puukirkon seinämaalaus.
    Kuva 6. Puukirkon seinämaalaus.
  • Kuva 7. Puukirkon seinämaalaus.
    Kuva 7. Puukirkon seinämaalaus.
  • Kuva 8. Puukirkon kattoa ja maalauksia.
    Kuva 8. Puukirkon kattoa ja maalauksia.
  • Kuva 9. Puukirkon seinämaalauksessa kuvataan kalaverkon nostamista.
    Kuva 9. Puukirkon seinämaalauksessa kuvataan kalaverkon nostamista.
  • Kuva 10. Puukirkon sisäpäädyssä olevia maalauksia.
    Kuva 10. Puukirkon sisäpäädyssä olevia maalauksia.
  • Kuva 11. Ulvön vanha puukirkko ns. "Ulvö  gamla kapell".
    Kuva 11. Ulvön vanha puukirkko ns. "Ulvö gamla kapell".
  • Kuva 12.  Ulvön kylän rakennuksia keskeltä Ulvön salmea kuvattuna.
    Kuva 12. Ulvön kylän rakennuksia keskeltä Ulvön salmea kuvattuna.
  • Kuva 13. Ulvön kylän symboli on tämä kylän keskellä oleva veistetty ulvova Susipatsas.
    Kuva 13. Ulvön kylän symboli on tämä kylän keskellä oleva veistetty ulvova Susipatsas.
  • Kuva 14. Ulvön yhteysalus.
    Kuva 14. Ulvön yhteysalus.
  • Kuva 15. Pihasyreeni kukkii Ulvössä.
    Kuva 15. Pihasyreeni kukkii Ulvössä.
  • Kuva 16. Kukkaketoa Ulvön kylänraitilla.
    Kuva 16. Kukkaketoa Ulvön kylänraitilla.
  • Kuva 17. Rannikkoristeilijä, joka oli täynnä matkailijoita.
    Kuva 17. Rannikkoristeilijä, joka oli täynnä matkailijoita.
  • Kuva 18. Taavi Ulvössä pyöriäispenkillä.
    Kuva 18. Taavi Ulvössä pyöriäispenkillä.
  • Kuva 19. Puinen pihaportti Ulvö.
    Kuva 19. Puinen pihaportti Ulvö.
  • Kuva 20. Puinen pihaportti Ulvö.
    Kuva 20. Puinen pihaportti Ulvö.
  • Kuva 21. Vanha hirsipirtti Ulvö.
    Kuva 21. Vanha hirsipirtti Ulvö.
  • Kuva 22. Ulvön satamaa läheisen korkean mäen päältä luotsimuseolta  kuvattuna.
    Kuva 22. Ulvön satamaa läheisen korkean mäen päältä luotsimuseolta kuvattuna.
  • Kuva 23. Trysundan satamakonttori ja kauppa.
    Kuva 23. Trysundan satamakonttori ja kauppa.
  • Kuva 24. Trysundan satamaa ja taustalla näkyy Skrubbanin saari.
    Kuva 24. Trysundan satamaa ja taustalla näkyy Skrubbanin saari.
  • Kuva 25. Trysundan luonnonreservaatti. Trysundaa sanotaan Höga Kustenin alueen helmeksi luonnonkauneutensa takia.
    Kuva 25. Trysundan luonnonreservaatti. Trysundaa sanotaan Höga Kustenin alueen helmeksi luonnonkauneutensa takia.
  • Kuva 26. Trysundan luontopolulla tuli vastaan kiviukko.
    Kuva 26. Trysundan luontopolulla tuli vastaan kiviukko.
  • Kuva 27. Kivikkorantaa Trysundan saaren etelärannalla.
    Kuva 27. Kivikkorantaa Trysundan saaren etelärannalla.
  • Kuva 28. Kristallinkirkas merivesi pyyhkäisee rantakivien yli.
    Kuva 28. Kristallinkirkas merivesi pyyhkäisee rantakivien yli.
  • Kuva 29. Lummelammella Trysundan koillisosassa.
    Kuva 29. Lummelammella Trysundan koillisosassa.
  • Kuva 30. Skrubbanin saaren jylhää rantaa. Veden syvyys lähellä rantaa lähes 100 m.
    Kuva 30. Skrubbanin saaren jylhää rantaa. Veden syvyys lähellä rantaa lähes 100 m.
  • Kuva 31. Trysundan saaristolaismuseossa ovat köydet siististi nipussa.
    Kuva 31. Trysundan saaristolaismuseossa ovat köydet siististi nipussa.
  • Kuva 32. Trysundan vanha kirkko.
    Kuva 32. Trysundan vanha kirkko.
  • Kuva 33. Haahkoja Trysundassa.
    Kuva 33. Haahkoja Trysundassa.
  • Kuva 34. Satama-aluetta Trysundassa.
    Kuva 34. Satama-aluetta Trysundassa.
  • Kuva 35. Rantarakennus Trysundassa.
    Kuva 35. Rantarakennus Trysundassa.

 

Höga Kusten retkikunta Mjältöstä Ulvön saarelle ja edelleen Trysundaan

 

Edellisessä  jutussa retkikunnan päätepisteenä olivat Norrfällsviken ja häkellyttävän luonnonkaunis Mjältö. 

Aamulla 10.7. lähdettiin Mjältöstä matkan kohteena oli Ulvö, joka sijaitsee noin 5 - 7 meripeninkulmaa länteen Mjältön laguunilta. Ulvössä on salmen pohjoisrannalla kolme vierasvenesatamaa. Läntisimpään lähellä kyläkauppaa sijaitsevaan satamaan saimme veneemme mahdutettua ja ankkurointi osoittautui omaksi taiteen lajikseen, koska vesi oli lähellä laituria hyvin syvää jopa noin 40 m. Syvyysmittarin avulla laskimme ankkurin sopivan myöhään ja ankkuriliinakin riitti hyvin. Muutamalla ensimmäisellä venekuntamme veneellä ankkuri jäi roikkumaan 50 m pitkässä liinassa saavuttamatta pohjakosketusta. Ensimmäisenä kiinnittyvä venekunta joutui ottamaan ankkuroinnin uusiksi, kun ankkuriliina loppui kesken. Seuraavana päivänä osalla lähtijöistä oli ongelmia ankkuriliinojen ja -köysien ristiinmenon takia, mutta kaikki pääsivät lähtemään sulassa sovussa.

Ulvön kylä on vanha kalastajakylä, jossa on valmistettu koko Höga Kustenin rannikolle ominaista ja kuuluisaa hapansilakkaa. Täältä löytyy myös hapansilakkaan erikoistunut kahvila-ravintola, jossa ruotsalaisten herkkuun voi tutustua hallitusti. Hapansilakkapurkki kannattaa avata hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona, koska avaamisen jälkeen purkin sisällöstä lähtee voimakas mädän kalan ”tuoksu”. Hapansilakka pitää heti huuhdella kylmällä vedellä, jotta haju vaimenee ja makuaistimukset pääsee vallalle. Ruotsalaiset kuitenkin syövät tätä herkullista hapansilakkaa niin paljon, että kysyntään ei tahdota pystyä vastaamaan, vaikka monta tehdasta edelleen Höga Kustenin rannikolla valmistaa tätä Surströmmingiä. Ulvön saarella on ollut kaivostoimintaa ja joissakin maakerroksissa on suuria määriä rautaoksideja, vanadiinia ja titaania. Kaivostoiminta alkoi vuonna 1600 ja loppui 1960 luvun alussa. Suurin vanha kaivos löytyy Pohjois Ulvöstä ja toinen pienempi on Etelä Ulvössä Marviksgrunnan ns. uusi kaivos.

Ulvön saarella on vain muutamia autoja ja niillä on ajokielto kylän keskustassa ilta kymmenen jälkeen. Ulvön saari muodostuu ns. Norra Ulvön saaresta ja kapean salmen eteläpuolella sijaitsee Södra Ulvön saari. Uusin satama on kylän itälaidalla salmen keskiosassa pohjoisrannalla lähellä uutta hotellirakennusta. Saareen ajaa kesäisin Kustrafik- yhtiön laivat viipyen satamassa hotellin edustalla muutaman tunnin, jotta matkalaiset ehtivät tehdä ostoksia ja ruokailla. Ulvö:seen ajaa myös yhteysalus m/s Ulvö ympäri vuoden. Ulvön vanha puukirkko vuodelta 1622 oli hyvin erikoinen ja mieleenpainuva kokemus. Kirkon sisällä olevat ikivanhat 1700 luvulle ajoittuvat puuseinällä olevat värimaalaukset olivat hyvin vaikuttavia. Åke Amen kirjoittaa v. 1956 purjehduskirjassaan Ulvöstä: “Detta är utan tvivel en av den ångermanländska skärgårdens största sevärdheter”.

Kävimme uudessa hienossa hotellissa lounastamassa seisovassa kalapöydässä koko porukka. Terassilla oli vähän tuulista, mutta pidimme kiinni lautasista, näkkileivistä, salaatista ja serveteistä. Kalaruoka oli kaikesta huolimatta erinomaisen hyvää ja vatsa tuli hyvin täyteen. Kiipesimme korkealle mäelle  luotsituvalle lukuisia ( yli 200 askelmaa ) rappusia pitkin. Rappusiin ja kaiteeseen oli kiinnitetty erilaisilla teksteillä ja vuosiluvuilla varustettuja messinkilaatoja. Colin Archer veneretkikuntamme lunasti oman messinkilaatan 300 kruunun hintaan ja siinä lukee “Collin Archer eskaaderi 2010”. Rahat menevät korkean mäen päällä sijaitsevan luotsituvan ja sinne johtavien portaiden kunnostamiseen.

Aamulla 11.7. matka jatkui Trysundaan noin 10 meripeninkulmaa Ulvöstä pohjoiseen. Trysundassa ankkuroitiin tiiviisti kylkikyljessä ja sopu sijaa antoi. Trysunda on viihtyisä, suojainen satama ja syvyys laiturissa oli noin 7,0 m. Tässä luonnonkauniissa saaressa on Natura luonnonsuojelualue ja useita luontopolkuja. Tätä saarta sanotaan Höga Kustenin alueen luontohelmeksi sen erityisen arvokkaan luontoympäristön takia.

Saarella on pieni kappeli vuodelta 1650 ja sisällä kirkossa on puuseinillä vaikuttavia monivärimaalauksia 1700- luvun alkupuolelta. Satamakonttorissa ja kaupassa meidät toivotettiin hyvin ystävällisesti tervetulleiksi varsinkin, kun näkivät sinivalkoiset perälippumme. Satamapalvelut, pesutupa ja sauna kolikkosuihkuineen olivat hyvin järjestetyt. Kalastajamuseo löytyy kyläsataman etelärannan puolelta. Saaren keskeltä löytyy korkea jyrkkärinteinen näköalakallio, johon kannattaa kiivetä maisemia katsomaan.

Lähdimme kiertämään saaren luontopolkua ja ensimmäisenä kohteena oli monenkirjava sileäpyörökivinen kivikkoranta. Saaren etelärannalla merivesi on hionut kivet soikean pyöreiksi ja pinnaltaan sileiksi. Mukavan useiden ruotsalaisten perheiden miehittämän saaren itärannalla olevan hiekkarannan kautta saavuimme pienelle lumpeen kukkia täynnä olvalle hiljaiselle metsälammelle, jossa sudenkorennot lentelivät ympäriinsä. Saaren pohjoisosassa kävimme muutamalla hiekkarannalla, joissa myöskin oli porukkaa veneillä aurinkoa ottamassa ja uimassa.

Trysundan satamasta etelään on vastassa Skrubban saaren mahtavat jyrkästi merestä nousevat kalliot. Saaren länsirantaa seuraamalla etelään on mahdollista nähdä mahtavat kalliohalkeamat ja rotkot, jotka putoavat useita kymmeniä metrejä pystysuoraan mereen. Lähellä rantaa veden syvyys on jopa 100 m.

Trysundasta länteen mantereella sijaitsevaan Skuleskogenin kansallispuistoon (Skuleskogens Nationalpark) on mahdollisuus tutustua jättämällä vene Tärnättholmarna saariryhmän pohjoispuolen lahdenpoukamaan tai Kälsvikenin lahteen. Kummastakin satamapaikasta lähtee polut ylös Slåttdalsbergetille, jossa korkeutta on peräti 282 m. Vaikeakulkuinen reitti kulkee yli 100 metrin korkeudessa olevan sisäjärven ja mahtavan rotkon kautta ylös vuorelle. Ylös kapuamiseen menee noin 2 tuntia. Slåttdalsbergetin polku kulkee aluksi reunoiltaa noin 20 metriä syvän rotkon ylitse, josta polkureitti jatkuu. Seuraavaksi tullaan rotkon pohjalle, jonka läpi kuljetaan ja molemmilla puolilla pystysuorien seinämien korkeus on noin 40 metriä. Ylhäältä mäen päältä avautuu mahtava näköala koko Höga Kustenin alueelle. 

Seuraavassa ja siis viimeisessä osassa siirrytään Skagshamnin historialliseen satamapaikkaan, majakalle ja maailman suurimman hapansilakkatehtaan laiturille. Täältä matka jatkuu sitten lahden yli takaisin Suomeen.

http://www.karivierinen.fi/Hoga-Kusten-2010/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset