Kari Vierinen, Siuntio Siuntiossa tapahtuu, teknologiaa ihmisten elämänlaatua parantamaan, tulevaisuuden haasteet, keskustelua asiapohjalta

Höga Kusten retkikunta Trysundasta Skagshamniin ja lopulta takaisin Suomeen

  • Kuva 1. Tuuli oli 8 – 10 m/s ja pääsimme koko matkan etenemään hyvällä vauhdilla ja purjeilla. Kuvassa kolme retkikunnan purjevenettä matkalla Skagshamnin satamaan.
    Kuva 1. Tuuli oli 8 – 10 m/s ja pääsimme koko matkan etenemään hyvällä vauhdilla ja purjeilla. Kuvassa kolme retkikunnan purjevenettä matkalla Skagshamnin satamaan.
  • Kuva 2. Skagshamnissa sijaitseva Skeppsmalnin kuuluisa majakka häämöttää edessä.
Skeppsmalnissa on suojaisa pieni kalastussatama ja luotsitoimintaa. Satama sijaitsee
majakkarakennuksen vasemmalla puolen pitkän ja kapean lahden pohjukassa.
    Kuva 2. Skagshamnissa sijaitseva Skeppsmalnin kuuluisa majakka häämöttää edessä. Skeppsmalnissa on suojaisa pieni kalastussatama ja luotsitoimintaa. Satama sijaitsee majakkarakennuksen vasemmalla puolen pitkän ja kapean lahden pohjukassa.
  • Kuva 3. Skagshamn
    Kuva 3. Skagshamn
  • Kuva 4. Valomajakka Skeppsmalnin majakan edustan luodolla.
    Kuva 4. Valomajakka Skeppsmalnin majakan edustan luodolla.
  • Kuva 5. Maailman suurimman hapansilakkatehtaan laituri ja taustalla tehdasrakennus.
    Kuva 5. Maailman suurimman hapansilakkatehtaan laituri ja taustalla tehdasrakennus.
  • Kuva 6. Röda Ulvenin hapansilakkapurkkeja odottamassa täytettä. Näytä Röda Ulvenin hapansilakkapurkkeja voi ostaa vaikka  Stockmannin herkkupuodista Helsingissä.
    Kuva 6. Röda Ulvenin hapansilakkapurkkeja odottamassa täytettä. Näytä Röda Ulvenin hapansilakkapurkkeja voi ostaa vaikka Stockmannin herkkupuodista Helsingissä.
  • Kuva 7. Ruotsalainen nuoriso kesätöissä muutaman konkarin avustamana.
Hapansilakkaa lajitellaan ja purkitetaan asiakkaita varten. Osa nuorista oli tullut
kesätöihin Tukholmasta asti.
    Kuva 7. Ruotsalainen nuoriso kesätöissä muutaman konkarin avustamana. Hapansilakkaa lajitellaan ja purkitetaan asiakkaita varten. Osa nuorista oli tullut kesätöihin Tukholmasta asti.
  • Kuva 8. Tässä toinen ryhmä hapansilakkaa lajittelemassa.
    Kuva 8. Tässä toinen ryhmä hapansilakkaa lajittelemassa.
  • Kuva 9. Tässä on sitä aitoa ruotsalaista herkkutuotetta.
    Kuva 9. Tässä on sitä aitoa ruotsalaista herkkutuotetta.
  • Kuva 10. Hapansilakkaa saaveissa ja kannen päälle nostettu silakka tarkoittaa, että tavara on valmista purkitettavaaksi.
    Kuva 10. Hapansilakkaa saaveissa ja kannen päälle nostettu silakka tarkoittaa, että tavara on valmista purkitettavaaksi.
  • Kuva 11. Näkymä hapansilakkatehtaan varaston ikkunasta  merelle.
    Kuva 11. Näkymä hapansilakkatehtaan varaston ikkunasta merelle.
  • Kuva 12. Retkikunnan kaikki Colin Archer purjeveneet kalatehtaan laiturilla.
    Kuva 12. Retkikunnan kaikki Colin Archer purjeveneet kalatehtaan laiturilla.
  • Kuva 13. Volvo pickup kalatehtaan pysäköintialueella.
    Kuva 13. Volvo pickup kalatehtaan pysäköintialueella.
  • Kuva 14. Skeppsmalnin suojaisa satama-alue.
    Kuva 14. Skeppsmalnin suojaisa satama-alue.
  • Kuva 15. Skeppsmalnin majakka.
    Kuva 15. Skeppsmalnin majakka.
  • Kuva 16. Pohjanlahden yritys ja ollaan keskellä Pohjanlahtea ja aurinko laskee.
Väriloisto on parhaimmillaan.
    Kuva 16. Pohjanlahden yritys ja ollaan keskellä Pohjanlahtea ja aurinko laskee. Väriloisto on parhaimmillaan.
  • Kuva 17. Aurigonsiltaa keskellä pohjanlahtea.
    Kuva 17. Aurigonsiltaa keskellä pohjanlahtea.
  • Kuva 18. Auringon laskun jälkeen meri ja taivas sulautuvat yhdeksi välkehtiväksi
väriloistoksi. Tuuli hiljeni ja aallot hävisivät ja ympärillä oli täysi hiljaisuus. Meren ja
taivaan rajapinta häipyy.
    Kuva 18. Auringon laskun jälkeen meri ja taivas sulautuvat yhdeksi välkehtiväksi väriloistoksi. Tuuli hiljeni ja aallot hävisivät ja ympärillä oli täysi hiljaisuus. Meren ja taivaan rajapinta häipyy.
  • Kuva 19. Alkumatkasta noin viikkoa aikaisemmin maisemakuva keskeltä aaltoilevaa
Pohjanlahtea näytti hyvin erilaiselta.
    Kuva 19. Alkumatkasta noin viikkoa aikaisemmin maisemakuva keskeltä aaltoilevaa Pohjanlahtea näytti hyvin erilaiselta.
  • Kuva 20. Iskokarin majakka näkyy aamun usvan keskeltä ja Pohjanlahden 44  tunnin ja 190 merimailin matka ylitys  on takana ja oilemme Suomessa.
    Kuva 20. Iskokarin majakka näkyy aamun usvan keskeltä ja Pohjanlahden 44 tunnin ja 190 merimailin matka ylitys on takana ja oilemme Suomessa.
  • Kuva 21. Etelänkiislat toivottivat meidät tervetulleiksi Suomeen Isokarin
majakkasaaren lähistöllä.
    Kuva 21. Etelänkiislat toivottivat meidät tervetulleiksi Suomeen Isokarin majakkasaaren lähistöllä.

 

Höga Kusten retkikunta Trysundasta Skagshamniin ja lopulta takaisin Suomeen

 

Edellisessä osassa Colin Archer retkikunnan päätepisteenä olivat Ulvön salmi ja Höga Kusten alueen ehkä kaunein luontohelmi Trysundan saari. 

Aamulla 12.7.2010 matka jatkui Skagshamnin satamaan yli 10 meripeninkulman päähän. Sää oli tuulinen ja jonkin verran aallokkoakin syntyi ja kaikkia kolmea purjetta ei tarvinnut nostaa edes ylös. Vierasvenesatama sijaitsi Skagshamnin maailman suurimman hapansilakkatehtaan (Surströmming) laiturilla.

Röda Ulven ja Hannels merkkistä hapansilakkaa valmistavan ja purkittavan tehtaan johtajan kanssa oli sovittu etukäteen, että pääsisimme kiertokäynnille tehtaaseen. Stockmannin herkkukaupasta voi Suomessa ostaa näitä Röda Ulvenin herkkuja. Jouduimme laittamaan suojavaatteet, päähän huput ja jalkinesukat päällemme ja saimme todella seikkaperäisen selostuksen siitä miten hapansilakkaa kalastetaan verkoilla, kerätään kalastusaluksilta, hapatetaan ja purkitetaan. Näimme myös tehtaalla miten purkitusta tehtiin pääasiassa ruotsalaisten nuorten toimesta. Suurin osa nuorista tulee tänne kesätöihin Tukholman ympäristöstä.

Haju tuntui alussa aika kuvottavalta, mutta siihen tottui runsaan kahden tunnin tehdaskierroksen aikana. Alueella sijaitsee vanha 1600 luvulta oleva vanhoista hirsistä valmistettu kalastajien kappeli, joka on tarkasti varjeltu suojelukohde. Myös hapansilakka- ja luotsimuseo löytyvät läheisen Skeppsmalnin majakan ympäristöstä.

Seuraavaksi patikoimme 2 - 3 kilometrin päähän saaren eteläosassa olevalle Skeppsmalnin majakalle. Korkean majakan näimme maamerkkinä jo Skagshamniin tullessamme. Majakkarakennus torneineen on kallion päällä muutama kymmenen metriä ylöspäin meren pinnasta ja valkoinen rakennus näkyy kaikille merenkulkijoille jo pitkän matkan takaa. Majakka valaisimeen ja Fressnel- linsseineen on edelleen aktiivikäytössä. Kävimme majakan pohjoispuolella olevan pikkusataman ( kalastusaluksia ja luotsiveneitä ) lähellä sijaitsevassa terassikahvilassa ja tutustuimme sisätiloissa olevaan museonäyttelyn esineistöön. 

Aamulla 13.7.2010 alkoi kotimatka Suomeen. Tuuli oli yöllä kääntynyt kalatehtaalta veneiden suuntaan. Kalatehtaan haju tarttui veneisiin tuntui hajuaistissa vielä useamman päivän ja vielä kun oltiin Suomen puolella. Pohjanlahden ylityksessä välillä meinasi usko jo loppua kun huomasimme olevamme yksin ja kahta muuta mukaan yhdessä lähtenyttä Colin Archer venettä ei näkynyt eikä kuulunut. VHF:n kautta kuulimme s/y Prickin vaimenevan viestin jossain vaiheessa, mutta emme ehtineet vastata. Delfistä näimme sumun keskeltä välähdyksen ja sitten sekin hävisi jonnekin. Puolessa välissä Pohjanlahtea saimme olla tarkkana laivojen kanssa, joita havaitsimmekin yli 20 kappaletta. Myöhemmin selvisi, että s/y Delfi oli kääntynyt Härnösandiin ja s/y Prick puolestaan Sundsvallin satamaan. Me kokemattomat jatkoimme matkaa Suomeen Katanpään satamaan noin 44 tuntia sekä noin 190 merimailia ja selvisimme ehjin nahoin perille.

Tuuli kääntyi lopulta etelälounaaseen 5 - 7 m/s kuten oli ennustettukin ja pääsimme 

pitkän matkan oikeaan suuntaan etenemään hyvällä nopeudella pelkillä purjeilla. Tuuli lopulta tyyntyi kokonaan auringon laskun jälkeen ja loppumatka sujui moottorilla Isokarin ohi Katanpään satamaan. Matkaan kului aikaa noin 44 h ja tämä on meidän perheen toistaiseksi pitkäkestoisin purjehdusreissu. Katanpäästä laitoimme tekstiviestin muille venekunnille ja saimme omaksi hämmästykseksi vastaukseksi heidän kaikkien olevan vielä Ruotsissa. Tiina Spirito del Maren kokematon miehistö oli suomalaiselle tyypillisellä jääräpäisyydellä jatkanut matkaansa määränpäätä kohti, muilta venekunnilta tuli viesti “teitte hirmuteon”. Katanpäässä hymyilimme vierassataman web- kameralle ja laitoimme tekstiviestin sukulaisille, että olemme taas Suomessa.

Karttainformaatiota ja kuvaesityksiä s/y Tiina II Spirito del Maren matkan eri kohteista voi katsella internetosoitteista:   

http://www.karivierinen.fi/Hoga-Kusten-2010/

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset